Untitled

S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 3 8 / 2 0 0 5 V S K 6 0 LÄÄKETIEDE
K a t s a u s a r t i k k e l i
Silmäluomen reunan
tulehdus ja hoito
T ä r k e i n t i e t o
Krooninen silmäluomen reunan tulehdus on yleinen sairaus. Oireita ovat punaiset, paksuuntuneet luomen reunat, karsta ripsien tyvessä tio tai tulehdus voi levitä myös silmä- ja luomen reunassa, silmien polttelu, roskan tunne, kutina, kipu ja tulehduksia on usein vaikea erottaatoisistaan. Kun puhutaan blefrariitista, Vaikka tauti on yleinen, sen tunnistamisessa ja hoidossa on ongelmia. Se liittyy usein seborroiseen dermatiittiin ja rosaceaan eli ruusufinniin. dusta. Marginaalinen blefariitti tarkoit-taa etupäässä luomen reunan tulehdus- Hoito on pitkäaikainen, ja siihen kuuluu tärkeänä osana luomen reunan va, karstainen ja iho on paksuuntunut(kuva 2). Yleisesti puhutaan stafylo- Tautiin liittyy usein krooninen konjunktiviitti, joka vaatii tulehdusta lievittävää kostutushoitoa. Usein tarvitaan lisäksi systeemistä mikrobilääkitystä, joka ruusufinnin hoidossa on pitkäaikaista. voi myös liittyä muuhunkin luomitu-lehdukseen kuin vain luomen reunantulehdukseen. Erotusdiagnostiikassatulee kyseeseen koko joukko erilaisialuomitulehduksia, kuten atooppinenblefariitti, kontaktiblefariitti, eri iho- Silmäluomen reunan krooninen
tulehdus on yleinen sairaus. Tu-lehdus vaivaa kaikenikäisiä, koostuu hienoista kollageenisäikeistä.
Dermis sisältää myös epidermaaliset li- runsaasti kosmeettista ja fyysistä vaivaa.
set ja ekkriiniset hikirauhaset sekä kar- paikallinen floora. Tähän liittyy usein ripsien tyvessä on karstainen reunus.
öljyistä eritettä. Se on tärkeä osa kyy- nelnestettä, jonka liikaeritys tai poik- borroiseen dermatiittiin. Tilaan voi liit- mahdollistavat silloin tällöin erilaisten loisten, kuten täiden ja satiaisten, kiin- S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 3 8 / 2 0 0 5 V S K 6 0 LÄÄKETIEDE
reunassa voidaan nähdä Meibominrauhasista peräisin olevaa vaaleaa,vaahtomaista eritettä. Seborrooisenblefariitin aiheuttajia ovat stafylokokit,Pityrosporum ovale, Pityrosporum or- biculare ja mahdollisesti Demodex-punkki.
tyy mm. päänahassa, korvien seudussa,nenänpielissä, kulmakaarissa, silmä-luomen reunassa (kuva 3) ja parranalueella. Seborrooinen ihottuma onyleisempi miehillä. Kasvojen alueellaesiintyessään raja ruusufinniin on liu-kuva (3).
Luomen silmää lähinnä olevaan taka-reunaan laskevat Meibomin rauhaset.
Primaarisen meibomiitin taustalla onusein ruusufinni ja seborrooinen der-matiitti. Erityisesti ruusufinniin voiliittyä vaikeita, näköä uhkaava kerato-konjunktiviitteja. Sekundaarinen mei-bomiitti voi liittyä atopiaan ja psoriaa-siin. Meibomiittiin liittyy usein chala-zion eli luomirakkula. Uusivien luomi-rakkuloiden perussyynä on usein ruu-sufinni. Meibomin rauhasten tuleh-dukseen liittyy usein kuiva silmä (4).
Oireet ovat kirvely, polttelu, roskantunne, kipu, kutina, vetistely ja va-lonarkuus.
Kuva 1. Silmäluomen poikkileikkaus. Kuva julkaistu kirjassa: Tarkkanen A.
Priciples of ophthalmology. Helsinki: Recallmed 1995. Kuva julkaistaan
kustantajan luvalla.
sufinni aiheuttaa usein hankalan sil-mätulehduksen. Se esiintyy useimmi-ten 30–60-vuotiailla. Sairauteen kuuluvaskulaarinen ja papulopustulaarinen neljänneksellä potilaista (7). Vähäisiä silmäoireita, jotka eivät vaikuta näkö- tiilla alueilla nähdään punoitusta, laa- jentuneita verisuonia, näppylöitä, mär- mä on blefarokonjunktiviitti. Silmälöy- Kuva 2: Silmärosacea. Luomen
reunat ovat paksuuntuneet ja
punoittavat, iho on rasvainen.
tuneet tai ne erittävät runsaasti vaahto- Luomen reunassa on Meibomin
rauhasten tulehdusta ja
teleangiektasioita.
tiviitti, jolloin sytologisessa tutkimuk- västä vaikeaan. Lisäksi voi esiintyä sar- sessa näkyy usein eosinofiilisia soluja.
toksia ovat episkleriitti ja joskus iriitti laista saa ensin iho-oireita ja silmä- se- tiittina, jonka vaikeusaste vaihtelee lie- (kuva 4). Kuiva silmä on yleinen, ja si- S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 3 8 / 2 0 0 5 V S K 6 0 LÄÄKETIEDE
Taulukko 1. Luomen reunan tulehdukseen erotusdiagnostiikka.
SyringoomaNaevus pigmentosus (pigmenttiluomi) kuin stafylokokkiblefariitin piirteitä.
Luomen reunan karstaisuuden lisäksitähän tilaan voi liittyä follikuliitti jahaavainen luomitulehdus.
nemista ja saattaa ehkäistä taudin uusi- tokokki-infektio on erysipelas, jossa pu- liittyä myös keratoiriitti. Tautiin liittyy vointisuutta jne. Iäkkäillä potilailla Kuva 3: Seborrean eli taliköhnän
aiheuttamia muutoksia
silmäluomen etureunassa.
Luomen reunat ovat punoittavat
ja karstoittuneet. Ripset ovat
usein harventuneet.
lacunata, joka usein esiintyy koloni-saationa nenässä ja voi levitä silmään.
Tautia tavataan yleensä vain aikuisilla.
sen aiheuttama ontelosyylä, joka silmä- luomen reunassa voi jäädä silmälääkä- viitin. Ontelosyylät ovat yleisiä lapsilla, ja niitä tavataan myös infektoituneiden kalvolle silmää ärsyttämättä. Potilas rä- on yli 10 sekuntia. Tutkimus edellyttää otetaan luomen reunan bakteerinäyte.
tiliuska silmää ärsyttämättä, käynniste- fariitista kärsivät potilaat ovat alttiita tään sekuntikello ja pyydetään potilas- tiksi. Tämän jälkeen liuskan taitekoh- asikloviirisilmävoide 4–5 kertaa päi- dasta alaspäin kostunut alue mitataan.
S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 3 8 / 2 0 0 5 V S K 6 0 LÄÄKETIEDE
lehduksissa 2–4 viikon tetrasykliini-hoito nopeuttaa paranemista.
Kuva 4: Rosaceaan eli ruusufinniin liittyvä vaikea ja krooninen
silmätulehdus, johon liittyy tavalliselle hoidolle resistentti sarveiskalvon
tulehdus erityisesti vasemmassa silmässä.
säksi on hyvä antaa mukaan kirjallinenohje. Ohjeita voi saada internetistä:www.optokari.fi. Noin kuukauden ku-luttua kontrollissa katsotaan hoidonvaste ja varmistetaan, onko tieto men-nyt perille.
Ruusufinnin hoidossa joudutaan pai-kallishoidon lisäksi aloittamaan suunkautta otettava tetrasykliiniryhmän lää-kehoito, esim. doksisykliini 100 mg x 1,kuukauden ajan. Sen jälkeen 50 mg x 1noin 3–4 kuukauteen asti. Isotretinoi-dia voidaan käyttää vaikeissa tapauksis- Kuva 5: Kuvan 4 potilas hoidon jälkeen. Ihon punoitus on vähentynyt,
samoin silmien ja vaikea sarveiskalvon tulehdus on saatu hallintaan usean
käyttää metronidatsolivoidetta (11).
kuukauden hoidon jälkeen. Hoito jatkuu edelleen.
Uutena hoitona on kokeiltu pimekroli-muusivoidetta.
uutena vaihtoehtona kokeiltu takroli-muusivoidetta tai pimekrolimuusivoi- missa voi käyttää keitettyä vettä. Jos ni, puhdistukseen voidaan käyttää lai- otettavaa sienilääkettä 2–4 viikkoa. Po- solunäytteellä (9,10). Se voi paljastaa pitoista silmävoidetta. Käsittelyä jatke- taan kaksi viikkoa, jonka jälkeen yllä- men reunan lämpökäsittelyä ja puhdis- tusta joka toinen ilta tai pari kertaa vii- reunaan ei laiteta voidetta. Hoitoa jatke- taan siten, että viikon ajan kerran kuu- tapauksissa siihen on syytä liittää tet- pimällä vedellä kostutettu froteepyyhe kuivaan silmään käytetään tulehdusta lievittäviä säilyteaineettomia ei-steroi- daalisia tulehdusta lievittäviä kostutus- hoitaa yleislääkärin vastaanotolla. Vai- tippoja (esim. kromoklikaattitipat).
Tarvittaessa käytetään lisänä tavallisia S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 3 8 / 2 0 0 5 V S K 6 0 E n g l i s h s u m m a r y
Blepharitis and its treatment
11 Gupta A, Chaudhry M. Rosacea and its management: an overview. J Eur Acad Dermatol Venereol Inflammatory diseases of the conjunctiva. Hoang- Xuan T, Baudoin C, Creuzot-Garcher C, toim.
12 Crawford KM, Russ B, Bostrom P. Pimecrolimus for Stuttgart – New York: Thieme 2001.
treatment of acne rosacea. Skinmed 2005;4:147–50.
McCulley JP, Dougherty JM, Deneau DG.
13 Gupta AK, Bluhm R, Cooper EA, Summerbell RC, Classification of chronic blepharitis. Ophthalmology Batra R. Seborrheic dermatitis. Dermatol Clin Ihotaudit. Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T,Suhonen R, toim. Helsinki: Duodecim 2003.
Yaylali V, Ozyurt C. Comparison of tear function tests K i r j o i t t a j a
and impression cytology with the ocular findings inacne rosacea. Eur J Ophthalmol 2002;12:11–17.
Diseases of the eye & skin. A color atlas. Bruce Ostler H, Maibach HI, Hoke AW, Schwab IR, toim.
Lippincott Williamd & Wilkins 2004.
Kari O, Aho VV, Peltonen S ym. Group IIAphospholipase A2 concentration of tears in patients with ocular rosacea. Acta Ophthalmol Scand2005;83:483–6.
Borrie P. Rosacea with special reference to its ocularmanifestations. Br J Ophtalmol 1953;65:458.
Uchoa UB, Rezende RA, Carrasco MA, Rapuano CJ,Laibson PR, Cohen EJ. Long-term acyclovir use toprevent recurrent ocular herpes simplex virusinfection. Arch Ophthalmol 2003;121:1702–4.
Kari O. Brush conjunctival cytology. Acta OphthalmolScand 2002;80(4).
10 Kari O, Haahtela T. Conjunctival eosinophilia in atopic and non-atopic external eye symptoms. ActaOphthalmol Scand 1992;70:335–340.

Source: http://www.optokari.fi/optokari_sll.pdf