Loimaa.fi

VÄYLÄT YHDISTÄVÄT ALUEET
PORI TAMPERE
SALO HELSINKI
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2007
Vuosi 2007 oli Loimaan seutukunnan kehittämiskeskukselle vakiintuneet muodot saanutta yritysneuvontaa, jossa painopiste oli uuden yritystoiminnan neuvonnassa. Vuosi oli kuntakentässämme myös PARAS -uudistuksen aikaa. Alastaro ja Mellilä tekivät yhdistymispäätöksen Loimaan kaupunkiin ja Yläne ja Pöytyä muodostavat vuoden 2009 alusta Pöytyän kunnan. Vuoden 2007 piti olla myös EU-ohjelmien täytäntöönpanoa alueilla. Kansallisen byrokratian vuoksi EU-ohjelmien parissa tehtävät päätökset siirtyivät pitkälle vuoden 2008 puolelle. SEUTUKUNNAN TILA Loimaan seutukunnan talous kehittyi hyvin vuonna 2007. Työttömyysaste on pudonnut kaiken aikaa ja oli jo 2007 vuoden lopussa alle 6 %:n. On merkkejä, että seutukunnan työttömyys voi mennä kuluvana vuonna alle 5 %:n. Paikkoja on ollut tasaisesti auki kaikilla toimialoilla ja myös maahanmuuttajien osuus on jatkuvasti kasvanut. Metalliteollisuudella on ollut ennätysvuosi. Teollisuudessamme on 393 toimipaikkaa, joista yli puolet on metalliteollisuudessa. Palvelusektori on kasvanut jo useana vuotena teollisuutta nopeammin. Palvelujen osuus elinkeinojakaumasta on nyt 53 %. Maatalouden muutos on ollut suuri. Vuonna 1996 maataloudessa työskenteli 2886 henkilöä ja nyt tuhat vähemmän. Pudotus on ollut jyrkkä ja ainoastaan muiden toimialojen kasvu ja kysyntä työpaikoista on pitänyt seutumme talouden kunnossa. Maataloudessa yksikkökoot ovat kasvaneet ja alalla on vieraan työvoiman kysyntää ja merkittävästi palveluiden ostoa. Talouden muutokset ovat nopeita ja yhä enemmän globaalit asiat vaikuttavat. Suurta kasvua ei voi jatkua ikuisesti ja on merkkejä tasaantumisesta ja kasvun heikkenemisestä. ALUEKEHITYSTYÖ JA EDUNVALVONTA Etelä-Suomen EAKR aluekehitysrahaston ohjelmassa päätettiin noin 92 miljoonaa euroa käyttää ”haasteellisten alueiden kehittämiseen”. Loimaan seutukunta pääsi ja määriteltiin tällaiseksi alueeksi, joka merkitsee 3.5 miljoonan euron tavoitetta joka vuosi vuoden 2013 loppuun asti. Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta seutukunnan arvioidaan saavan noin 700-800000 euroa. Määrä riippuu seutukunnan hakemusten vahvuudesta. Seutukunnalla on ollut myös edustus syksyllä käydyissä maakunnan toteuttamissuunnitelmissa. Näissä neuvotteluissa on nostettu esiin 9- ja 10-tei-den parantamisehdotukset. Myös hankerahaa on käytetty näihin seutukunnan kannalta tärkeiden väyläasioiden esiin nostoon. Seutukunnittainen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laitettu ajan tasalle ja siellä on nostettu esiin Alastaron Koskenkylän tie, Yläneen kevyenliikenteenväylä Ristinummen suuntaan ja Härkätietä säästävä oikotie 10-tieltä Raunion sahalle. Yhteistyössä kuntien kanssa on Loimaan Niittukulman risteyksen rahoitusta ja Alastaro - Virttaan siirtoviemärirahoitusta haettu ja saatu työllisyysperusteisista valtionavuista. ALUEKEHITTÄMINEN ETSII UUSIA MUOTOJA Seutukuntamme on toiminnallisesti hajanaista. Emme kuulu emmekä ole kuuluneet samaan työssäkäyntialueeseen. Täällä vallitsee samantyyppinen maaseutumainen yrityskulttuuri. Jatkossakin on ehkä enemmän kuin koskaan ennen merkitystä yhteistyöllä ja yhteisellä tahdolla. Kuntajakojen tässä vaiheessa näyttää, että kunnat haluavat jäädä Turun kaupunkiseudun tiukalta ykkösvyöhykkeeltä sivuun ja pitää kehitysohjat itsellään. Tällöin alueella tarvitaan EU-osaamista, ennakointia ja omaa aluekehittämistä. Maaseutumaisten alueiden kehitys on kiinni TAHDOSTA ja sitä yhteistä tahtoa ilmentämään tarvitaan omaa välittäjäorganisaatiota kehittämiskeskusta. Tehtävien tarkistaminen ja yhteisen strategian luominen on haasteellinen tehtävä ja työtä varten on perustettu kehittämiskeskuksen suunnitteluryhmä. Tätä kirjoittaessa monet aluehallinnon suurista muutoksista on vielä pahasti kesken. Maakuntaliiton, TE- keskuksen ja kuntien muutokset tulevat näkymään kehittämiskeskuksen työssä. Loimaalla 10. huhtikuuta 2008 Pauli Salminen toimitusjohtaja HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT
Kehittämiskeskuksen sääntöjen mukaan kehittämiskeskuksen hallitukseen
kuuluu vähintään 12 ja enintään 16 jäsentä, joista neljän toivotaan olevan
elinkeinoelämän edustajia. Hallituksen jäsenet valitaan keväällä yhdistyksen
yleiskokouksessa.
Hallitus kokoontui 6 kertaa ja sen jäseninä olivat
Alastaro
Seija Österberg, kunnanjohtaja 17.9. saakka sijaisena Tuula Vairinen, hallintojohtaja Jari Kesäniemi, kunnanjohtaja, 26.11. alkaen Jorma Kopu, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen, kehittämisjohtaja Esko Rautiainen, kunnanjohtaja 12.6.saakka Pauliina Sarilo, kunnanjohtaja 13.8. alkaen Yrittäjäjäseninä toimivat: 1. Kirsi Viitala, Matka-Viitala 5. Heikki Kerko, Marttilan Tilitoimisto Oy Sääntöjen mukaan hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, jonka teh-tävänä on valmistella hallituksen kokoukset. Työvaliokunta koostuu hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, Kehittämiskeskuksen toimitusjoh-tajasta, yhdestä hallituksen jäsenestä ja Kehittämiskeskuksen kehittämis-päälliköstä. Työvaliokunta kokoontui 6 kertaa ja työvaliokuntatyöhön osallistuivat pj. Yleinen kokous pidettiin 25.4.2007 Loimaan kaupungintalolla.
Yhdistyksen kirjanpitäjänä on toiminut Timo Hintala, Tiliviestintä Timo Hintala
Ky:stä
Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet Simo Laaksonen, HTM ja Katja
Repo, KTM (varalla Markku Kaurila KTM ja Hannu Laurila, JHTT).

HENKILÖKUNTA
Kehittämiskeskuksen henkilökuntapolitiikassa noudatettiin vakiintunutta käy-
täntöä: perustoiminnot rahoitettiin keskuksen omasta budjetista ja täydentävät
toiminnot erilaisten hankkeiden kautta.
Vuonna 2007 Kehittämiskeskuksen henkilökuntaan kuuluivat Toimitusjohtaja Pauli
Seutujen verkostoituminen – sopeutumisen mahdollisuus (SOMA) –hankkeen
kehittämiskeskukseen sijoitettuna yritysneuvojana toimi 19.2.2007 alkaen
Riikka Peippo.
Lisäksi eri hankkeissa työllistettiin eripituisiin työsuhteisiin useita henkilöitä.
Loimaan kauppakamariosaston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Ollipekka
Hoffrén toimii kauppakamariosaston asiamiehenä.

SUUNNITTELURYHMÄ
Kehittämiskeskuksen hallitus päätti perustaa kokouksessaan 18.12. Kehittä-
miskeskukselle suunnitteluryhmän.
Suunnitteluryhmän kokoonpanoksi sovittiin työvaliokunta vahvistettuna
Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Sami Suikkasella, Pöytyän kunnan
kehitysjohtaja Mika Joella ja seutuasiamies Pasi Oksasella.


KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA
Kehittämiskeskuksen toiminta jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: 1) perustoi-
minta, jonka tehtävänä on huolehtia yritysneuvonnasta, aluekehitystyöstä ja
alueen edunvalvonnasta ja 2) hanketoiminta, jossa kuntien rahoitusta
käytetään omarahoitusosuuksina erilaisissa kehittämishankkeissa.
Kuntien omaksi toiminnaksi on sovittu tontit, infrastruktuuri, toimitilat,
vastaantuloratkaisut, markkinointi ja kehittämishankkeet.
YRITYSNEUVONTA
Kehittämiskeskuksen peruspalveluihin sisältyvä yritysneuvonta on osa kehittä-
miskeskuksen yrityspalveluja. Yrityspalveluilla oli vuoden 2007 aikana
yhteensä 1.709 asiakastapahtumaa, jotka jakautuivat tapahtuman luonteen ja
kuntien mukaan seuraavasti (Taulu 1):
TAULU 1: ASIAKASTAPAHTUMIEN MÄÄRÄT (alempi luku sulkeissa = edellinen vuosi) YRITYSTEN
STARTTI-
MAATALO-
SUMMA KONTAK-
MÄÄRÄ
NEUVONTA
KÄYNNIT
USSIDON-
TIT/YRITYS-
KUNNASSA
RAHOITUS
MÄÄRÄ, %
Alastaro
Marttila
Mellilä
Oripää
Pöytyä
Tarvasjoki
Yhteensä
66,29
(2006)
(2.407)
(835)
(47)
(82)
(371)
(224)
(1.559)
(64,77)
vs. vuosi
+171 +116 -2 -9 -47 +92 +150
yritysten lukumäärä per 31.3.2006 ja 31.3.2007 Asiakastapahtumista n. 45 % kohdistui tuotannollisiin yrityksiin ja n. 55 % palveluyrityksiin. Asiakastapahtumien määrän laskussa on huomioitava EU –ohjelmakausien vaihtuminen. Vaikka uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2007 alussa, ei uutta hankerahoitusta ollut saatavilla koko vuoden aikana ja osan vuotta rahoitusviranomaiset eivät edes ottaneet vastaan rahoitushakemuksia. Kehittämiskeskus on Loimaan kauppakamariosaston jäsen, SEKESin eli alu-eellisten kehittämisyhteisöjen verkko (SEKES kiteyttää kehittämisyhteisöjen yhteisen mielipiteen, toimii viestinviejänä ja tukijana jäsentensä toiminnan kehittämisessä ja verkottumisessa), Elävä Kaupunkikeskusta ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n kannatusjäsen. Varsinais-Suomen TE-keskus ja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus ovat solmineet yhteistyösopimuksen yritysten neuvontapalveluiden järjestämisestä Loimaan seudulla. Sopimuksella vahvistetaan TE-keskuksen ja seutukunnan omien toimijoiden muodostamaa palveluketjua, jossa sopijaosapuolien lisäksi mukana on myös muita yritys- ja elinkeinoelämän organisaatioita. Seudullinen yrityspalvelupiste (SEUTU YPP) sijoittuu Loimaan seutukunnan kehittämis-keskuksen yhteyteen. Vuoden 2007 aikana Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämiskeskukset ovat SEUTU YPP:n puitteissa tiivistäneet yhteistyötään. Yhteistyön tavoitteen on ollut palveluiden parantaminen laadun, asiakaslähtöisyyden ja ajantasai-suuden näkökulmasta. Kaikkien maakunnan kehittämiskeskusten käyttöön on rakennettu NESTORI –neuvontajärjestelmä, joka internet –pohjaisena antaa jokaiselle kehittämis-keskuksen yrityspalveluita hoitavalle henkilölle pääsyn neuvonnassa käy-tettävään tietokantaan. Kehittämiskeskus sai toimintaansa lisäresursseja, kun Varsinais-Suomen TE-
keskuksen työvoimaosasto hallinnoiman ”Seutujen verkostoituminen –
sopeutumisen mahdollisuus (SOMA) –hankkeen” avulla Kehittämiskeskukseen
sijoitettiin yritysneuvoja. Yritysneuvojan tehtävänä on selvittää yritysten kehit-
tämis- ja koulutustarpeita ja esitellä näihin tarpeisiin tarjolla olevia palveluja.
Loimaan seutukunnalle tehtävää on hoitanut 19.2.2007 lähtien Riikka Peippo.
Kehittämiskeskus on toiminut vuonna 2007 yhdessä Jykes Oy:n kanssa
Finnveran pilottialueena pienten yritysrahoitustarpeiden järjestelyissä.
ALUEKEHITYSTYÖ JA EDUNVALVONTA
TURKU-LOIMAA-TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄ
Vuonna 2005 aloitettua kehityskäytävä -hanketta vietiin eteenpäin Interreg III B
NP –rahoitteisella LogOnBaltic –hankkeella. Hankkeen varsinaiset toimen-
piteet toteutettiin vuoden 2007 aikana.
LogOnBaltic –hankkeen avulla tuotettiin loppuraportti, johon on kerätty VT 9
varren kuntien (Aura, Loimaa, Mellilä ja Pöytyä; Lieto osallistui ulkojäsenenä)
valitsemat kohteet ja niille laaditut kohdesuunnitelmat sekä luodattu
mahdollisia tulevaisuuden toimenpiteitä.
Laadittiin Kirjelmä ”Turun ja Tampereen välisen valtatie 9:n liikenneturval-
lisuus”, jonka allekirjoitti 11 henkilöä eri yrityksistä, yrittäjäyhdistyksistä ja
kuntapuolelta. Kirjelmä toimitettiin liikenneministeri Anu Vehviläiselle,
Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen kansanedustajille sekä
asianomaisille viranomaisille ja julkisyhteisöille.
Pienempinä hankkeina nousi esille vuonna 2007
- puuhankinnan kannalta tärkeä tie VT 10:ltä Raunion Sahalle (Koski Tl)
- Koskenkyläntie ja siirtoviemäri (Alastaro)
- Ristinummen kevyenliikenteen väylä (Yläne)
- Niittykulman ylikulku (Loimaan portti, www.loimaanportti.fi) (Loimaan kaupunki)
MAASEUTUPOLIITTISEN ERITYISOHJELMAN ALUEELLINEN MAASEU-
TUOSIO (AMO)
Loimaan seutukunta pyrki aluekeskusohjelman ns. satelliitiksi Turun ja Tampe-
reen ohjelmiin.
Sisäasianministeriön Alueiden- ja hallinnonkehittämisosaston Alueiden kehittä-
misyksikön AKO -tiimi ei kuitenkaan katsonut Loimaan seutukunnan täyttävän
kaikkia niitä vaatimuksia, joita satelliitiksi pääsemiselle oli asetettu.
Vaikka Loimaan seutukunta ei päässyt AKO –satelliitiksi, se pääsi ns. AMO –
alueeksi vuosiksi 2007-2010.
AMO –ohjelman runkona Loimaan seutukunnalla on neljä toimenpide-
kokonaisuutta:
1. Kehityskäytävä
- jatketaan VT 9:llä LogOnBalticin avulla aloitettua työtä - aloitetaan VT 10:llä kuntien (Koski Tl, Marttila ja Tarvasjoki) haluama kehitystyö - jatketaan yhteistyön kehittämistä Kehittämiskeskuksen, Turun AMK:n Loimaan toimipisteen ja Loimaan ammatti- ja aikuisopiston välillä - jatketaan tulevaisuuteen ja ennakointiin liittyvän toimintamuodon kehit-tämistä 4. Ruokaketjun ja bioenergiatuotannon kehittämisohjelma - laaditaan analyysi Loimaan seutukunnan ruokaketjun ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja muotoillaan tarvittavat toimenpiteet YRITTÄJYYSKASVATUS LOIMAAN SEUTUKUNNALLA
Kehittämiskeskus toteutti hankkeen ”Yrittäjyyskasvatuksen ja yritysneuvonnan
kehittäminen Loimaan seutukunnalla”, jossa seutukunnan sisällä valittiin
pilottialueeksi Auran ja Pöytyän kunnat.
Molempien kuntien alueelta on kutsuttiin koolle asiasta kiinnostuneet tahot eli
Auran kunta, Pöytyän kunta, Auran yrittäjät ry, Pöytyän yrittäjät ry ja
Auranmaan nuorkauppakamari ry sekä seutukunnallisena toimijana kehittä-
miskeskus.
Ryhmän tavoitteena oli etsiä seutukunnalle parhaiten soveltuva tapa toteuttaa
yrittäjyyskasvatusta.
Ryhmän tekemän työn ansiosta Pöytyän Elisenvaaran koulukeskuksessa on
yrittäjyyskasvatus saatu sisällytettyä koulun toimintaan.
Yrittäjyyskasvatus Loimaan seutukunnalla –hankkeen avulla on tavoitteena
levittää saatuja kokemuksia koko seutukunnan alueelle.
HANKKEET
Toteutetut hankkeet ovat joko 1) omia hankkeita (hallinnointi Kehittämis-
keskuksessa ja rahoituksesta on haettu pääosa ulkopuolelta), 2) omarahoit-
teisia hankkeita (hallinnointi Kehittämiskeskuksessa ja rahoitus perusbudjetin
avulla) tai 3) partnerihankkeita (hallinnointi Kehittämiskeskuksen ulkopuolella
ja Kehittämiskeskuksesta osallistuttu rahoitukseen tai on annettu puolto-
lausunto hankkeen toteuttamiseksi).
Vuoden 2007 aikana Kehittämiskeskus oli mukana seuraavissa joko vuodelta
2006 jatkuvissa tai vuoden 2007 aikana alkaneissa hankkeissa.
OMAT HANKKEET
LOIMAASEUTU III
- maaseutuyrittäjyyden edistäminen
LOIGROWTH
- tuote- ja toiminnan kehittäminen
VIHREÄ KOLMIO
- matkailun kehittäminen
TULEVAISUUSKLUBI
- Tulevaisuustyöskentelyn kehittäminen
LOIMAAN SEUTUKUNNAN MATKAILUSTRATEGIA
- matkailun kehittäminen
SEUTU –HANKE
- seutuyhteistyökokeilu
YRITYSKASVATUKSEN JA YRITYSNEUVONNAN KEHITTÄMINEN LOI-
MAAN SEUTUKUNNALLA
- yrityskasvatuksen ja yritysneuvonnan kehittäminen
SYSTEM L - yritystarpeiden selvittäminen LOIPOLIS - yhteistyön kehittäminen Kehittämiskeskus, Turku AMK/Loimaan toimipiste ja Loimaan ammatti – ja aikuisopisto YRITTÄJYYSKASVATUS LOIMAAN SEUTUKUNNALLA - pilottivaiheen kokemusten levittäminen seutukunnalle MAASEUTUPOLIITTISEN ERITYISOHJELMAN ALUEELLINEN MAASEU-TUOSIO (AMO) - seutukunnallista kehittämistä HÄMEEN HÄRKÄTIEN KOORDINOINTI - Härkätien matkailun koordinointi HÄMEEN HÄRKÄTIEN HISTORIA ELÄVÄKSI - matkailun kehittäminen OMARAHOITTEISET HANKEET KANSAINVÄLISET OPERAATIOT - kansainvälisten yhteyksien hoito PIENPROJEKTIT - pienimuotoiset toimenpiteet PARTNERIHANKKEET LOUNAFOOD - elintarvikealan maakunnallinen toimialahanke KORKEAKOULUT SEUTUKUNNISSA - korkeakouluasiamies TILASTOTARJOTIN - tilastomateriaalin kehittäminen SATAFOOD - elintarviketuotannon kehittäminen TURKU TOURING -maakunnallinen matkaillun markkinointi ja myyntiorganisaatio YRITTÄJYYDEN YKKÖNEN - yrittäjyyden edistäminen FARMA KOORDINOIVAHANKE, MATKALLA MAALLE - matkailun kehittäminen LOGONBALTIC - kehityskäytävätyö A.S.A.P - sukupolvenvaihdos ja työssä jaksaminen FUTURREG - alueellinen tulevaisuustyö ENNAKOINTIYKSIKKÖ - elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehityksen analysointi SEUTUJEN VERKOSTOITUMINEN – SOPEUTUMISEN MAHDOLLISUUS
(SOMA)
- yritysneuvonta
SEKES
- valtakunnallinen kehittämisyhteisöjen yhteenliittymä
ÄLYTALO
- rakentamisen kehittäminen
TEKNOLOGIALLA TULOKSIIN
- yritysten teknologiaosaamisen kehittäminen
TALOUS
Kehittämiskeskuksen toiminta perustuu tehtyyn sopimukseen kuntien rahoituk-
sesta, joka tällä hetkellä on 20,00 €/ asukas. Kyseisellä summalla kunnat ovat
sopineet rahoittavansa sekä perustoimintaa että hankkeita. Kyseisellä
rahoituspohjalla vuoden 2007 kokonaisbudjetti oli 735.140,00 €. Asukkaita oli
37.257. Lisäksi kunnat maksoivat jäsenmaksuna 10.000,00 € eli 1.000,00
€/kunta. Hallituksessa sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen suoritettiin
kuitenkin arvioitua pienemmin kustannuksin, joka tarkoittaa sitä, että vuoden
2007 aikana tarvittiin kuntien rahaa vain 569.695,87 € eli 15,29 €/ asukas.
Täten laskennallista säästöä kertyi 175.444,13 € eli 4,71 €/ asukas.
Syntyneen laskennallisen säästön suurin selittäjä on se, että Loimaan seutu-
kunta hyväksyttiin alkaneella EU:n ohjelmakaudella 2007-2013 ns.
Haasteelliseksi alueeksi, mutta Suomen valtion ohjelma-asiakirjojen
hyväksyminen EU:n komissiossa tapahtui vasta loppuvuodesta, joten
varauduttuihin hankkeiden omarahoitusosuuksiin ei ollut tarvetta.

Seutu -hankkeeseen kuntien panostus on budjetoitu 2,00 €/ asukas (käytetty
1,00 €), joten sekä Kehittämiskeskuksen että Seutu –hankkeen yhteinen
rahoitustarve oli vuonna 2007 alle 20.00 € eli 16,29 €/ asukas. (Taulu 2)
Kehittämiskeskuksen käyttämä 15,29 € jakautui seuraavasti: perustoiminnot
11,31 €/asukas ja hankkeet 3,98 €/asukas.
Vuonna 2007 Kehittämiskeskuksen ja SEUTU –hankkeen kokonaisbudjetit sekä niiden käyttö selviävät taulusta 2: Kehittämiskeskuksen perustehtäviin sisältyvän yritysneuvonnan yhtenä tehtä-vänä on avustaa seutukunnan yrityksiä niiden hakiessa erilaisia tukia toimintansa kehittämiseen. Rahoitusta myöntävinä tahoina toimivat Finnvera, TE-keskuksen työvoima-, maatalous- ja yritysosastot. Hankerahoituksen omarahoitusosuuden vastineeksi seutukunnalle on saatu eri rahoitusviranomaisilta rahoitusta yhteensä 374.022,11 € eli 10,04 €/asukas. Täten keskimäärin yhden kuntaeuron panostaminen hankkeisiin tuottaa lisärahoitusta 2,52 €/asukas. Tämän lisäksi tulee vielä edunsaajan oma panostus. Hankkeille saatava rahoitus tapahtuu jälkikäteen, joten esim. osa vuoden 2007 syntyneitä kustannuksia vastaavista rahoitusviranomaisten suorituksista tapahtuu vasta vuoden 2008 aikana. Hankerahoituksen lisäksi Kehittämiskeskuksen yrityspalvelut tehtävänsä mukaisesti neuvoo seutukunnan yrityksiä yritysten tarpeisiin perustuvissa rahoitusratkaisuissa. Pääsääntöisesti rahoitusratkaisuissa ei tarvita ns. kuntarahaa Kehittä-miskeskuksen kautta vaan edunsaaja huolehtii itse omarahoituksesta. Vuonna 2007 seutukunnalle saatujen tukien määrä ja selviää Taulusta 3. TAULU 3: TUKIEN MÄÄRÄ Lisäksi Finnveran Turun aluekonttori on myöntänyt rahoitusta seutukunnan yrityksille 3,6 m€. Rahoituksen avulla on luotu 45 uutta työpaikkaa. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT 2007
Seutukunnallinen markkinointi on tapahtunut pääosin Vihreän Kolmion kautta:
1. Matkamessut 2007, Helsinki
2. Häät –messut, Turku
3. Suoma tuotetorit
4. Kotimaan matkailumessut, Tampere
5. Haapsalun Yrityspäivät, Viro
6. Sihteeriretki Härkätielle
7. Matkailuworkshop Pietarissa Turku –päivien yhteydessä
8. Suomi –päivät Haapsalussa, Viro
9. Kauppakeskus Mylly, Turku
10. Shropshire, Englanti
11. Saviseuran kesäkokous, marttila
12. Sihteeri- ja assistenttipäivät, Helsinki
13. Lokaali, Aluekehittäjäpäivät, Loimaa
14. Jogevan vieraat virosta
15. Tampereen alihankintamessut
16. SM –kynnöt Loimaalla
17. Senioritempaus, Naantali
18. RyMy –päivät (Kotimaan ryhmämatkailun myyntipäivät)
EU:N OHJELMAKAUSI 2007-2013
Loimaan seutukunta sai alkaneelle ohjelmakaudelle ns. Haasteellisen alueen
statuksen. Ennakkoarvailut rahoituksen määrästä, joka olisi saatavilla
seutukunnalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseksi osoittautui loppu-
vuodesta tulleiden tietojen perusteella aliarvioiduksi
Tosiasiasssa Suomessa käytettävissä olevat ns. EU –rahat ovat pienentyneet,
mutta Haasteellisen alueen status antaa Loimaan seutukunnalle kuitenkin
käytännössä melko hyvät hankerahoitusmahdollisuudet. Tarkasteltaessa
laskennallisia mahdollisten eri hankkeiden tarvittavia omarahoitusosuuksia,
voidaan havaita, että mahdollisen ongelmana onkin omarahoituksen riittävyys
– ei se, että saadaanko rahoitusta.
Vuoden 2007 ongelmana oli se, että Suomen ministeriöissä valmisteltiin
ohjelmakauden toimenpiteitä pitkälle vuoden loppuun saakka. Tämä merkitsi
sitä, että vaikka vuoden loppupuoliskolla saikin lähettää rahoitushakemuksia
eri rahoittajille, eivät nämä voineet tehdä rahoituspäätöksiä kaikilta osin, joten
varsinainen hanketoiminta siirtyi vuodelle 2008.
Ohjelmakaudella toteutetaan vuonna 2010 tarkistus mm. Haasteellisten
alueiden osalta eli jatkavatko nykyiset alueet haasteellisina. Todennäköisintä
on, että jatkavat.
TÄRKEIMMÄT HANKERAHOITUSLÄHTEET LOIMAAN SEUTUKUNNALLA

EAKR (EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO)
Etelä-Suomen kilpailukyky ja työllisyys – tavoitteen toimenpideohjelman
päätavoitteena on, että se osaltaan edistää Etelä-Suomen kehittymistä
alueena yhtenäiseksi, tasapainoiseksi sekä kansainvälisesti ja kansallisesti
vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta.
Strategian tavoitteena on, että vuonna 2030 Etelä-Suomessa:
- on edelleenkin yli puolet Suomen väestöstä ja työpaikoista ja niiden määrä
kasvaa hallitusti ja tasapainoisesti
- yhdyskuntarakenne vastaa hallitun kasvun vaatimuksiin
- väestönkasvu kohdistuu voimakkaimmin kehityskäytävien (ratayhteyksien ja
pääteiden) varrelle taajamiin ja maakuntakeskuksiin
- pääkaupunkiseutu on edelleen Suomen suurin toiminnallinen ja kansain-
välinen keskus
- kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa on erikoistumisen ja voimakkaan
verkottumisen myötä edellytykset ja kilpailukykyiset vaihtoehdot yritysten ja
työpaikkojen sijoittumiseen
Tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet ovat:
- innovaatioiden leviämisen tehostaminen
- yritysten ja toimintaympäristöjen kansainvälistäminen
- alueellisen epätasapainon tasoittaminen
- yritysten verkottumisen edistäminen ja suhdanneherkkyyden ehkäiseminen
- osaamiskeskusten tehokas hyödyntäminen
- innovaatioiden kaupallistamisen edistäminen
- kilpailukyvyn vahvistaminen ja ylläpito
- kasvuyrittäjyyden tukeminen
- palvelurakenteiden tehostaminen ja siitä syntyvät uudet mahdollisuudet
- osaamisen vahvistuminen ja sen vaikutukset taloudelliseen kasvuun
- kulttuuri- ja luonnonympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen
- ympäristöriskien ja –onnettomuuksien ennakointi ja niihin reagointi
- työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaanto
- työperäisen maahanmuuton hyödyntäminen
Ohjelmassa esille tuodut tavoitteet saavutetaan eri toimintalinjojen (TL) avulla:
TL 1 Yritystoiminnan edistäminen
(yritykset ja yritysryhmät haasteellisilla alueilla)
TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistäminen sekä osaamisraken-
teiden vahvistaminen
(elinkeinoympäristöt haasteellisilla alueilla)
TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (yleiset
toimintaympäristöhankkeet haasteellisilla alueilla)
TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen
(Pääkaupunkiseutu sekä Turun seutu)
TL 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen (Koko suuralue, Etelä-Suomi)
TL 6 Tekninen apu
Toimintalinjojen rahoitusta hallinnoivat sekä Varsinais-suomen liitto että TE-
keskus.
CENTRAL BALTIC
Vuoden 2007 aikana on valmisteltu myös uutta CENTRAL BALTIC – ohjelmaa.
Seutukunnan näkökulmasta katsottuna ohjelma on käyttökelpoinen siinäkin
mielessä, että sen johto tulee Varsinais-Suomen liittoon.
Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian sisäasiainministeriöt sekä Ahvenanmaan
itsehallinto ovat mukana uudessa tavoite 3 –ohjelmassa, joka jakaantuu
kolmeen alaohjelmaan: Kaupunkiverkosto-ohjelma, Etelä-Suomi ja Viro-
ohjelma ja Saaristo-ohjelma
CENTRAL BALTIC -ohjelman alaohjelmien toimintalinjat:
Toimintalinja A: Turvallinen ja terveellinen elinympäristö
Tämä toimintalinja keskittyy suojelemaan ja parantamaan yhteistä
ympäristöämme ja keskittyy erityisesti Itämereen. Toimintalinja tukee kestävää
ympäristön kehitystä ohjelman alueella, mikä tekee alueesta houkuttelevan
sekä asukkaille että vierailijoille.

Toimintalinja B: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue
Tämä toimintalinja keskittyy tehostamaan ohjelman alueen yleistä
talouskehitystä ja kilpailukykyä. Se korostaa innovaatioita sekä laajaa,
kvalitatiivista yhteistyötä. Lisäksi yhteyksien kehittäminen rajat ylittävän
yhteistyön helpottamiseksi ja parempi tavaroiden ja ihmisten virta on toinen
keskittymisalue, kuten myös työvoiman käyttö.
Toimintalinja C: Hyvät elinolosuhteet
Central Baltic -ohjelma keskittyy luomaan paremman elinympäristön ohjelman
alueen asukkaille. Siten on tärkeää huolehtia ihmisten terveydestä,
hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä yhteistyöstä, joka tähtää
kulttuurivaihdon vahvistamiseen ja ohjelman alueen yhteenkuuluvaisuuteen.
Kansalaisten elämänlaadun parantaminen on tärkeä aspekti kestävässä
kehityksessä.
Ohjelma käynnistynee aikaisintaan syksyllä 2008.
ESR (EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO)
EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007-2013 Suomessa toteutetaan
valtakunnallista Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa Manner-
Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite toimenpideohjelmaa.
ESR-ohjelma jakaantuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Varsinais-
Suomi kuuluu Etelä-Suomen suuralueeseen, jonka ohjelmaa on valmisteltu
yhteistyössä TE-keskusten, lääninhallitusten ja maakunnan liittojen kanssa.
Alueellisten osioiden laadinta perustuu ensisijaisesti alueiden erityisiin
piirteisiin ja kehittämiskohteisiin.
ESR-ohjelman rahoitus suunnataan seuraaviin toimintalinjoihin:
- Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä
yrittäjyyden lisääminen
- Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen
ehkäiseminen
- Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujär-
jestelmien kehittäminen
- Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa
EMR (EUROOPAN MAASEUTURAHASTO)
Rahoituslähteenä Euroopan Maaseuturahasto (EMR) on uusi. Ohjelmakauden
rahoituksen toteutusta varten on Suomessa laadittu Manner-Suomen
maaseutuohjelma vuosille 2007-2013.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen
ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja
uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen.
Manner-Suomen maaseutuohjelma jakaantuu eri toimintalinjoihin, joiden
mukaan rahoitusta kohdennetaan.
Ohjelma-asiakirjan toimintalinjat ovat:
Linja 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen
Linja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
Linja 3: Maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toimin-
nan monipuolistamiseen kannustaminen
Linja 4 (Leader): Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden paranta-
miseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi.
SEUTU -HANKE
Loimaan seutukunta kuuluu yhtenä viidestätoista valitusta seudusta
sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton käynnistämään Seutukuntien tuki –hankkeeseen (SEUTU-hanke). Hankkeen tavoitteena on edistää kuntien vapaaehtoista yhteistyötä palvelutuotannossa, elinkeinopolitiikassa sekä ympäristön ja maankäytön kehittämisessä. Syyskuussa 2007 lähetti sisäasiainministeriö hankkeelle tiedon, että Seutukuntien tukihanke sulautetaan kunta- ja palvelurakenne (PARAS) -hankkeeseen kokonaan vuoden 2008 aikana ja hanketta koskeva erillinen kokeilulainsäädäntö kumotaan. Seutuneuvottelukunta päätti lokakuussa 2007, että SEUTU-hankkeen toimintaa Loimaan seutukunnalla jatketaan valtuustokautta 2005–2008 koskevan tavoiteohjelman mukaisesti vuonna 2008. Toiminnassa hyödynnetään hankkeelle 26.2.2007 myönnettyä rahoitusta. Vuonna 2007 hankkeelle asetettiin yhdeksän kärkitavoitetta. Kärkitavoitteet ja niiden toteutumistilanne vuoden 2007 lopussa on kuvattu alla: Kärkitavoitteet: Vesihuolloin alueellisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja kuntien kanssa käynnistettiin keväällä 2007 selvitys seutukunnan vesihuoltoyhteistyön mahdollisuuksista, konsulttina Kiuru & Rautiainen Oy. Yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja kuntien kanssa käynnistettiin keväällä 2007 Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö, konsulttina Airix Oy. Molemmat selvitykset valmistuvat vuoden 2008 alussa. Korkeakouluyhteistyön kehittäminen vastaamaan seutukunnan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeisiin Vuonna 2007 toiminnassa jatkettiin erityisesti avoimen korkeakouluopetuksen Sosiaalipäivystyksen käynnistäminen Sosiaalipäivystys seutukunnalla on toiminnassa. Vuonna 2007 Loimaan kaupunki vastasi Loimaan, Alastaron, Oripään ja Mellilän päivystyksestä virka-ajan ulkopuolella. Aura, Koski Tl, Marttila, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne ostivat viikonloppujen sosiaalipäivystyksen Merikratos Oy:ltä. Joulukuussa 2007 päätettiin, että vuonna 2008 koko seutukunnan sosiaalipäivystyksen hoitaa Loimaan kaupunki. Kunnat ja kuntayhtymät yhdistävän ”seutuverkon” käyttöönotto Markkinaoikeus kumosi 30.5.2007 antamallaan päätöksellä valitun seutuverkkoratkaisun. Kuntien ja kuntayhtymien sisäiset yhteydet sekä yhteydet yhteisille palvelimille ratkaistaan yksittäisten organisaatioiden omilla ratkaisuilla. Seutu-hanke hankkii tarvittaessa asiantuntija-apua kilpailutuksen hoitamiseen. Seutukunnan ympäristöterveydenhuollon toimintamallista päättäminen Toteutuksen lähtökohdaksi on suunniteltu malli, jossa ympäristö- terveydenhuolto tullaan järjestämään Loimaan seudun, Pöytyän, Härkätien, Paimio-Sauvon ja Kaarina-Piikkiön kansanterveystyön kuntayhtymien sekä Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren kuntien alueella toimivassa alueellisessa yksikössä, jonka isäntäkuntana toimii Liedon kunta. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstölle suunnattu koulutuskokonaisuus osaamisen lisäämiseksi. Teemoina kuntatalous, henkilöstöhallinto sekä lainsäädäntö, lisäksi mahdollisuus sektorikohtaisiin erityiskoulutuksiin Vuonna 2007 toteutettiin teemakoulutuksista hankintalakikoulutus (78 osallistujaa), tietoturvakoulutus (71), KVTES-koulutus (98) sekä kustannuslaskentakoulutus 41). Sektorikohtaisista koulutuksista toteutettiin sosiaalitoimen johtajien asiantuntijaseminaari (10 osallistujaa), tulityökorttikoulutus (54) sekä ensiapu 1-kurssi (24). Koulutukset jatkuvat vuonna 2008. Lisäksi vuonna 2007 kiinnitetään erityistä huomiota PARAS-hankkeen valmisteluun liittyviin tehtäviin. SEUTU-hanke toimii tarvittaessa kuntien tukena näiden tarpeiden mukaisesti PARAS-hankkeeseen liittyvässä valmistelu- ja selvitystyössä. SEUTU-hankkeen kautta koottiin keskitetysti kuntien käyttöön tilastomateriaali käytettäväksi taustamateriaalina PARAS-hankkeessa. SEUTU-hankkeen sosiaalitoimen, terveystoimen ja sivistystoimen työryhmissä sekä Loimaan seutukunnan sosiaalijohtajien tapaamisissa rakennettiin alueellista näkemystä siitä, miten eri osissa seutukuntaa tullaan vastaamaan lain edellyttämiin vaatimuksiin. Seutuasiamies toimi sihteerinä Alastaron, Loimaan, Mellilän ja Oripään kuntien yhdessä muodostaman PARAS-hankkeen toimeenpanovaiheen valmistelutyöryhmässä sekä Alastaron, Loimaan ja Mellilän kuntien monikuntaliitoksen esiselvitystyön työvaliokunnassa ja ohjausryhmässä. YHTEISTYÖ
Kehittämiskeskuksella on eri hankkeiden toteuttamisessa yhteistyökump-
paneita, joista paikalliset oppilaitokset ovat merkittävimpiä.
1. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, LOIMAAN TOIMIPISTE
Tärkeimmät toimenpiteet, joita Turun Ammattikorkeakoulun Loimaan
toimipisteeen kanssa toteutettiin olivat: Korkeakouuasiamies, Teknologialla
tuloksiin ja LOIPOLIS.
2. LOIMAAN AMMATTI-INSTITUUTTI
Loimaan Ammatti-instituutti muutti vuoden aikana nimensä Loimaan ammatti-
ja aikuisopistoksi.

Tärkeimmät toimenpiteet, joita Loimaan Ammatti- ja aikuisopiston kanssa
toteutettiin olivat: Älytalo ja LOIPOLIS.
3. SAVISEURA Saviseura on vuonna 2000 perustettu pääkaupunkiseudulla asuvien ja seutu-kunnalla juurensa omaavien henkilöiden yhteenliittymä, joka edesauttaa omilla yhteyksillään seutukunnan kehittymistä. Elokuun 25. päivänä Saviseura kokoontui Marttilassa. Marraskuun 15. päivänä Saviseura kokoontui LänsiAuto Oy:n uudessa Magneetti –nimessä autotalossa Vantaalla. 4. MUUT KEHITTÄMISKESKUKSET Varsinais-Suomessa toimivat seutukunnalliset kehittämisyhteisöt ovat perintei-sesti tehneet yhteistyötä yritysneuvonnan kehittämisessä. Kehittämisyhteisöt ovat valmistelleet vuoden 2007 aikana ESR –hakemusta yritysneuvonnankehittämiseksi siten, että Salon yksikkö toimii hankkeen kordinaattorina. Maakunnallisesti on myös sovittu, että POTKURI Turussa tuottaa kaikille yhteisiä palveluja ja järjestää yritysneuvontaan liittyvää koulutusta.

Source: http://www.loimaa.fi/documents/Liite%2010%20(Vuosikertomus%202007)21c32c93-9240-4591-9a8a-100beb565d51.pdf